Hyvästi hyvinvointivaltio.

Seuraavat tekijät viittaavat hyvinvointiperusteiden yhä lisääntyneeseen heikkenemiseen:

1. Julkisten menojen leikkaukset ja vaikutukset Hallitus on leikannut merkittävästi sosiaaliturvasta, koulutuksesta, terveydenhuollon saatavuudesta, lastensuojelusta, nuorisotyöstä, asumistuesta, opintotuesta, kulttuurista, vammais- ja vanhuspalveluista sekä luonnonsuojelusta. Kuntien valtionosuuksien vähentäminen heikentää myös peruspalvelujen, kuten peruskoulujen, rahoitusta. Lisäksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen STE-tukia on karsittu. ( Työn markkinahintaa painetaan alas )
2. Verokevennykset hyvätuloisille ja yrityksille Yhteisöveron alentaminen, suurituloisten marginaaliverojen keventäminen ja perintöveron alarajan nosto hyödyttävät ensisijaisesti varakkaita. Nämä päätökset ovat vähentäneet valtion verotuloja, mikä vaikeuttaa julkisen sektorin rahoitusta.
3. Hyökkäys työmarkkinoita vastaan Ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennyksen poistamista on pidetty suomalaisen työmarkkinajärjestelmän heikentämisenä ja työntekijöiden aseman horjuttamisena.
4. Kyseenalaiset talousoletukset Hallitus perustelee veronalennuksia niiden "dynaamisilla vaikutuksilla" talouskasvuun, vaikka taloustieteilijät pitävät näitä odotuksia liian optimistisina. Eläkerahastojen käyttö budjettivajeen paikkaamiseen on herättänyt huolta talouspolitiikan kestävyydestä. Onko Kokoomuksen talousosaaminen myytti? 
5. Julkisen sektorin supistaminen Hallituksen tavoitteena on ollut siirtää toimintoja julkiselta sektorilta yksityisille markkinoille, mikä viittaa selkeään ideologiseen linjaukseen valtion roolin pienentämiseksi.
6. Ammatillinen koulutus on supistettua. Duunari pysyköön duunarina ( Amis on rikki )
7. Epäjohdonmukaisuus ja epäoikeudenmukaisuus Kriitikot korostavat, että leikkaukset pienituloisiin kohdistuvat ankarammin, kun taas hyvätuloisia tuetaan veronalennuksin. Tämä ristiriita on heikentänyt hallituksen uskottavuutta talouskurin puolustajana.

Kokonaisvaikutus Näiden toimien summa viittaa siihen, että hyvinvointivaltion perusta heikkenee systemaattisesti. Vaikka hallitus korostaa talouskasvun tarvetta, leikkaukset ja veropäätökset kohdistuvat kuitenkin epätasaisesti, mikä syventää voimakkaasti eriarvoisuutta. 

• Hallituksen talouspolitiikka on puhtaasti taloudellisin kriteerein arvioiden epäonnistunutta, mutta ei mitenkään katastrofaalista .
• Hallituksen talouspolitiikalta on pudonnut pohja .

Muistatko millainen oli hyvinvointivaltio 80 luvulla? Muistako kun 90 luvulla epäiltiin ettei jäljelle jääneet rippeet hyvinvointivaltiosta oikeuta puhumaan hyvinvoinnista? Muistako 2000 luvun kun puhuttiin että hyvinvointivaltion pelastamiseksi on tehtävä lisää leikkauksia? Muistatko 2010 kun pikkulamasta (2008) alettiin selvitä mutta piti tehdä sopeutusleikkauksia? Ja nyt . 2025 puhutan vieläkin kuin jokin hyvinvointivaltio olisi ollut enää edes olemassa siinä mittakaavassa kuin se oli. Ja titenkin sen pelastamiseksi sama Kokoomus tekee leikkausia . Itseasiassa vuodesta 1987 lähtien Kokoomus on "pelastanut" hyvinvointivaltiota leikkauksilla. Vieläkin siitä on ilmeisesti liikaa jäljellä.

Nuoruuteni hyvinvointivaltio

 Kuka haluaa hyvinvointivaltiosta luopua?

n

keskeiset linjaukset.

Mitkä ovat hallituksen puoliväliriihessä päätetyt keskeiset talouspoliittiset linjaukset vuosille 2026-2029?

Hallitus on päättänyt merkittävästä kasvupaketista, jonka tavoitteena on vauhdittaa talouskasvua ja parantaa Suomen kilpailukykyä. Keskeisiä toimia ovat työn verotuksen keventäminen noin miljardilla eurolla vuosina 2026 ja 2027 kohdistuen erityisesti pieni- ja keskituloisiin, yhteisöveron alentaminen 20 prosentista 18 prosenttiin yrittämisen vauhdittamiseksi, ja puolustusmenojen merkittävä nostaminen 3,6 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi panostetaan sisäiseen turvallisuuteen ja lisätään tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta. Toimenpiteitä rahoitetaan kohdentamalla menoja ja verotusta uudelleen, mikä sisältää muun muassa vähennyksiä kirkkojen valtionosuuksiin, yritystukiin ja STEA-rahoitukseen, sekä Kansaneläkelaitoksen tiedonsaantioikeuden laajentamista sosiaaliturvan väärinkäytön vähentämiseksi.

Miten hallituksen suunnittelemat veronalennukset vaikuttavat eri tuloryhmiin ja kokonaisveroasteeseen?

Hallituksen suunnittelemat veronalennukset kohdistuvat erityisesti pieni- ja keskituloisiin ansiotuloverotuksen keventämisen kautta. Myös hyvätuloisille tehdään veronalennuksia, kuten ylintä marginaaliveroa laskemalla ja perintöveroa keventämällä. Yhteisöveron alennus puolestaan hyödyttää yrityksiä. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan verouudistukset ovat kokonaisuudessaan keventäviä palkansaajille, mutta tarkkaa kohdistumista ei ole vielä täysin selvillä. On huomattava, että samanaikaisesti osa verovähennyksistä, kuten työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen ja työhuonevähennys, poistetaan, mikä voi joissain tapauksissa kompensoida ansiotuloveron alennusta. Kokonaisveroasteeseen muutosten odotetaan vaikuttavan laskevasti, mutta dynaamisten vaikutusten toteutuminen vaikuttaa lopulliseen lopputulokseen.

Mitä säästötoimia hallitus on päättänyt toteuttaa ja mihin ne kohdistuvat?

Hallitus on päättänyt useista säästötoimista rahoittaakseen kasvupakettiaan ja tasapainottaakseen julkista taloutta. Näitä toimia ovat muun muassa valtion rahoituksen vähentäminen evankelis-luterilaiselta ja ortodoksiselta kirkolta, yritystukien leikkaaminen (pois lukien T&K- ja AV-alan tuet), Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoituksen leikkaaminen, kuntien peruspalvelujen valtionosuuden leikkaus, kehitysyhteistyön rahoituksen vähentäminen sekä korkeakoulujen perusrahoituksen leikkaaminen. Lisäksi harkitaan kuntien mahdollisuuksien rahoittaa varhaiskasvatusta ja kouluja heikentämistä kuntien valtionosuuksia leikkaamalla.

Miten hallituksen talouspolitiikkaa on kritisoitu ja mitä vaihtoehtoja on esitetty?

Hallituksen talouspolitiikkaa on kritisoitu voimakkaasti useista suunnista. Kritiikin pääteemoja ovat muun muassa samanaikainen menoleikkaukset ja verotulojen vähentäminen (erityisesti hyvätuloisille ja yrityksille), mikä nähdään ideologisena valintana hyvinvointivaltion heikentämiseksi ja eriarvoisuuden kasvattamiseksi. On kyseenalaistettu, onko Suomella varaa mittaviin veronalennuksiin nykyisessä taloustilanteessa, ja on esitetty, että leikkaukset sosiaaliturvasta ja peruspalveluista on ristiriidassa veronkevennysten kanssa. Vaihtoehtoina on ehdotettu muun muassa investointeja koulutukseen ja kestävään siirtymään, sekä haittaverotuksen painottamista työn ja yrittäjyyden verotuksen keventämisen sijaan. Lisäksi on varoitettu siitä, että hallituksen luottamus dynaamisiin vaikutuksiin veronalennusten myötä on riskialtista ja voi johtaa velkaantumisen syvenemiseen. Kansa on menossa köyhyyttä ja sen lieveilmiöitä kohti.

Miten hallitus perustelee talouspolitiikkaansa ja mitä tavoitteita sillä pyritään saavuttamaan?

Hallitus perustelee talouspolitiikkaansa tarpeella vauhdittaa talouskasvua, parantaa Suomen kilpailukykyä ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on keventää työn verotusta, mikä nähdään kannustimena työnteolle ja ostovoiman vahvistamiselle. Yhteisöveron alennuksella pyritään houkuttelemaan investointeja ja parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä. Puolustusmenojen ja sisäisen turvallisuuden resurssien lisäämistä perustellaan epävarmalla maailmantilanteella. Hallitus uskoo, että nämä toimet yhdessä uudelleen kohdennettujen menojen ja muiden rakenneuudistusten kanssa luovat pohjan kestävälle talouskasvulle ja julkisen talouden tasapainottamiselle tulevaisuudessa.

Mitä muutoksia on tulossa välilliseen verotukseen, kuten arvonlisäveroon?

Välillisessä verotuksessa merkittävin muutos on 14 prosentin arvonlisäverokannan alentaminen 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen. Tämä koskee muun muassa ruokaa ja lääkkeitä, ja sen tavoitteena on keventää kuluttajien, erityisesti pienituloisten, taloudellista taakkaa. Veronmaksajien arvioiden mukaan esimerkiksi 50 euron ruokaostoksissa tämä alennus merkitsee noin 0,22 euron säästöä. Samanaikaisesti alkoholiveroon on tulossa indeksointi, mikä arvioidaan nostavan verotuottoja.

Miten hallituksen toimet vaikuttavat kuntien ja hyvinvointialueiden talouteen?

Hallituksen päätöksillä on jonkin verran heikentävä vaikutus kuntatalouteen erityisesti peruspalvelujen valtionosuuden leikkauksen vuoksi. Myös vuoden 2025 talousarvion yhteydessä tehty päätös kuntien rahoitusosuuden kasvusta pakolaisten ja tilapäistä suojelua saavien perustoimeentulotuesta lisää kuntien taloudellista painetta. Hyvinvointialueiden valtiolta saama yleiskatteinen rahoitus kuitenkin nousee vuoteen 2026 verrattuna, mikä selittyy indeksitarkistuksilla ja palvelutarpeen kasvun huomioimisella. Kokonaisuudessaan hallituskauden aikaisten päätösten arvioidaan kuitenkin vahvistavan kuntataloutta vuosina 2026–2029.

Miten työmarkkinajärjestöjen asema ja työntekijöiden verotus muuttuvat suunniteltujen toimien myötä?

Hallitus on päättänyt poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden, mikä käytännössä tarkoittaa veronkorotusta yli miljoonalle järjestäytyneelle työntekijälle. Vaikka palkansaajien ansiotuloverotusta kevennetään, tämä vähennyksen poistuminen voi osittain tai kokonaan kumota veronalennuksen hyödyn, erityisesti matalampituloisilla, joilla jäsenmaksut voivat olla suhteellisesti suurempi osa tuloista. Toimenpidettä on kritisoitu työntekijöiden neuvotteluvoiman murentamisesta ja työn halpuuttamisen tavoittelusta. Samalla kuitenkin työnantajan mahdollisuuksia korvata tietyt työhön liittyvät kulut, kuten passin ja viisumin hankinta, on laajennettu verovapaasti.

Hyvinvointivaltiota ei tuhota vahingossa

Onko Orpon hallitus onnistunut tavoitteissaan? Kyllä – ja juuri siinä piilee ongelma. Hallitus ei ole vain leikkaamassa julkisia menoja. Se rakentaa ideologisella otteella uutta Suomea, jossa heikommalla ei ole enää tilaa. Hyvinvointivaltiota ei pureta vahingossa, vaan täysin tietoisin päätöksin. Uskallan väittää että yksikään leikkaus tai työelämän heikennys ei tapahtunut niin etteikö hallitus olisi ollut täysin tietoinen toimien negatiivisesta vaikutuksesta, ne ovat kuuluneet haluttuihin seurauksiin. Se on aivan täysin harkittua rakenteellista uudistusta kohti monetarismia, talousliberalismia, uusliberalismia.monetarismia, talousliberalismia, uusliberalismia. Työttömien tai köyhien ideologista hyljeksimistä, Kokoomuksen unelma on toteutumassa, kansan osa kulkemassa kohti köyhyyttä sekä kaksinaismoraalia.

( kts onko Orpon hallitus onnistunut tavoitteissaan. Sisältää näkemyksellisiä linkkejä eri osa-alueisiin antaen syvemmän kuvan mistä on kysymys )

Onko ihanteena tehdä ideologinen aikamatka 1860 luvulle? Onko kurjuus siis harkittua vai menikä "lapsi pesuveden mukana", 

Onko Kokoomuksen päiväuni toteutumassa?

Onko työntekijöillä tavoite luopua etujärjestöistään ? Auritäärinen ihanne

Pettikö politiikan lupaukset äänestäjän? Miksi romahdus? Kansan kiittämättömyys

On myös syytä kuunnella sanat tarkoin. Pääministeri ei ole luvannutkaan säilyttää hyvinvointivaltiota, vaan hyvinvointiyhteiskunnan. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa. Hyvinvointiyhteiskunta koostuu yksityisistä palveluista.Oikeisto haluaa valtion johon kukaan ei tukeudu, eikä valtio tarjoaisi turvaverkkoa. Hyvinvointivaltiolle sanotaan hyvästit.

Leikkaukset asumistukeen, sairauspäivärahoihin, koulutukseen ja työttömyysturvaan eivät ole pakon sanelemaa taloushoitoa. Ne ovat seurausta poliittisesta valinnasta, joka perustuu trickle-down-teoriaan: kun rikkaille annetaan enemmän, siitä "valuu" lopulta jotain muillekin. Todellisuudessa on leikattu juuri niiltä, joilla ei ole enää mistä ottaa. Samalla työn hintaa painetaan alas ja työntekijän asemaa heikennetään – tahallaan.

TINA-retoriikka ("There Is No Alternative") toimii tehokkaasti. Kun sanotaan, että vaihtoehtoja ei ole, kansa saadaan hyväksymään lähes mitä tahansa. Mutta tämä ei ole vastuullista taloudenhoitoa, vaan ideologista kurjistamista. Myös asiantuntijat, kuten THL, ovat varoittaneet leikkausten seurauksista: jopa 100 000 suomalaista voi pudota köyhyysrajan alle.

Pahinta on, että nämä päätökset jäävät seuraavien hallitusten riesaksi. Rakenteelliset muutokset ovat syviä ja pitkävaikutteisia. Paluuta entiseen ei ehkä enää ole.

Siksi pyydän: älä niele selityksiä pureksimatta. Älä äänestä pelon tai iskulauseiden varassa. Kysy itseltäsi, kenen etua nykyinen politiikka palvelee – ja kenen kustannuksella.

Hyvinvointivaltiota tuhotaan kaukaa harkitusti

Onko Orpon hallitus onnistunut? Kyllä. Ja siinä samalla myös hyvinvointivaltio on saanut kirveestä – tarkoituksella. Monilta osin lopullisesti.

Vuosi sitten ennustin synkkää tulevaisuutta hyvinvointivaltiolle. En itsekään uskonut, kuinka nopeasti ja järjestelmällisesti tuo ennuste toteutuu. Nyt on selvää, että hallituksen talouspolitiikka ei ole vain ajautunut leikkauslinjalle, vaan se on valinnut sen täysin tiedostaen lieveilmiöiden syvyyden.

Hallituksen talouslinja perustuu kahteen dogmaan: austerity (säästölinja) ja trickle-down (valumaefekti). Ensimmäinen leikkaa palvelut ja lamaannuttaa kulutuksen. Jälkimmäinen toivoo, että kun rikkaat rikastuvat, he kyllä jakavat vaurautta myös muille – joskus, ehkä, mahdollisesti. Käytännössä nämä opit lisäävät eriarvoisuutta ja polttavat pohjaa hyvinvointivaltiolta.

Asumistukien leikkaukset, sairauspäivärahojen vähentäminen, koulutuksen karsiminen, työttömyysturvan heikennykset – nämä eivät ole sivuvaikutuksia. Ne ovat tarkoituksellisia päätöksiä. Työn hintaa on alennettava, työntekijän asemaa murennettava ja vaihtoehdot toimeentulolle poistettava, jotta valumaefekti ”toimisi”. Ei siis ole kyse siitä, että hallitus epäonnistuisi – se onnistuu juuri siinä, mitä se haluaa.

Retorisesti hallitus käyttää tehokkaasti Margaret Thatcherin kuuluisaa fraasia ”There is no alternative”. Leikkaukset esitetään väistämättöminä, vaikka ne ovat ideologisia valintoja. Todellisuudessa vaihtoehtoja olisi – esimerkiksi panostukset vientiin, koulutukseen ja tutkimukseen. Mutta silloin valumaefekti ei toteutuisi ylhäältä alas, vaan alhaalta ylös. Se taas ei käy tämän hallituksen arvomaailmaan.

Perussuomalaisten osallistuminen tähän projektiin on ollut hallituksen suurin poliittinen voitto. Työväenliikkeen vastavoimasta tuli kurjistamisen äänitorvi. Samalla saatiin polarisaatio kasvuun, oppositio hajalle ja kansa toisiaan vastaan. Täydellinen shakkimatti.

Talous on yhä jumissa, työttömyys kasvaa, ja köyhyys lisääntyy. Hallitus leikkaa nyt jo niin syvältä, että puhutaan SISH-ilmiöstä – valtiovallan itse aiheuttamasta sosiaalisesta vahingosta. Silti meille myydään tarinaa, että "Suomi pelastetaan". Tukijärjestelmää "yksinkertaistetaan" ja samalla tukea leikataan käyttäen ns Briteistä vaikutteita saatua tässä vaiheessa vielä kaavailtua yleistukea

Tämä ei ole enää vain huonoa politiikkaa. Tämä on järjestelmällistä hyvinvointivaltion purkamista. Jossa raha ei enää kierrä työtätekevän kansan keskuudessa sekä työtätekevän hyödyksi, vaan varakkaimpien käytössä. Valtio pitää tiukasti kiinni vallasta käyttää työtätekevien rahaa.

Ja kyllä – minä pelkään. Pelkään, että pahoinvointi räjähtää käsiin, että rikokset, itsemurhat ja epätoivo kasvavat. Pelkään, että olemme jo ohittaneet pisteen, josta voisi vielä kääntyä takaisin.

Silti en sano: “Älä äänestä.” Sanon päinvastoin: äänestä. Mutta tee se tietoisesti, älä pelon tai propagandan ajamana. Kuuntele sisintäsi. Kysy itseltäsi: kenen Suomea haluat rakentaa? 

Hyvinvointivaltion purkaminen on täysin tahallista

Hyvinvointivaltion peruspilarit ovat murenemassa hallituksen talouspolitiikan seurauksena. Velkajarrun varjolla toteutetut säästötoimet eivät ainoastaan leikkaa sosiaaliturvaa, vaan ajavat yhteiskunnan tietoisesti kohti suurempaa eriarvoisuutta ja työvoiman heikompaa neuvotteluasemaa.

Velkajärjestely vai työvoiman halpuutus?

Hallituksen esittämät perustelut valtiontalouden tasapainottamisesta eivät kestä lähempää tarkastelua. Julkisen velan uhkakuvalla oikeutetaan leikkauksia, jotka kohdistuvat juuri yhteiskunnan heikoimpiin. Työttömyysturvan, asumistuen ja terveydenhuollon rahoituksen supistaminen eivät ole pelkästään säästötoimia, vaan osa laajempaa strategiaa, joka siirtää varallisuutta ja valtaa suuryrityksille ja varakkaimmille.

"Kun työn hinta halpenee, yritysten voitot kasvavat, mutta samalla julkisen talouden rahoitus heikkenee," toteaa eräs asiantuntija. Tällä politiikalla ei pyritä talouden kestävyyteen, vaan työmarkkinoiden kontrolliin.

Hyvinvointivaltion perusta murenee

Sosiaaliturvan uudistusten tavoite ei ole pelkästään kulujen leikkaaminen, vaan järjestelmän muuttaminen vastikkeelliseksi ja vaikeammin saavutettavaksi. Erityisesti pitkäaikaistyöttömät, sairaat ja haavoittuvassa asemassa olevat kärsivät muutosten seurauksista. Kasvava määrä kansalaisia joutuu turvautumaan toimeentulotukeen ja kohtaa taloudellisia vaikeuksia, kuten vuokrarästejä ja lääke- sekä ruokapulaa.

Samalla koulutuksen ja terveydenhuollon rahoituksen supistaminen luo pitkän aikavälin ongelmia, jotka voivat maksaa yhteiskunnalle huomattavasti enemmän kuin hetkelliset säästöt. "Jos perusterveydenhuolto pettää, kustannukset kasvavat räjähdysmäisesti," huomauttaa sosiaalipolitiikan tutkija.

Velkajärjestely vai vallansiirto?

Kriitikoiden mukaan hallituksen toiminta ei ole pelkästään talouspoliittista harkintaa, vaan ideologista valintaa, jossa yhteiskunnan voimavarat siirretään ylhäältä alas. Julkisen velan käyttäminen poliittisena työkaluna on keino legitimoida muutokset, jotka hyödyttävät suuryrityksiä ja varakkaita samalla kun heikoimmat jätetään oman onnensa nojaan.

"Tämä ei ole talouspolitiikkaa, vaan hyvinvointivaltion purkamista," toteaa aktivisti. Kyse on siitä, minkälaisen yhteiskunnan haluamme rakentaa – sellaisen, joka suojelee kaikkia, vai sellaisen, joka hylkää heikoimmat?

Miten olet rakentanut äänestys valintasi?

Pienimuotoinen rakennekartta Tiedätkö sinä ketä äänestästät

Niks ja Naks 

Sanat omat ( Leif Kuismanen ) luotu käyttäen Riffusion.ai palvelua

Suositellut teemat ja lähteet

1. Hyvinvointivaltion alasajo ja leikkauspolitiikka

• THL:n arviot sosiaaliturvan leikkausten vaikutuksista
  • Esim. THL: Leikkaukset voivat lisätä köyhyyttä jopa 100 000 hengellä
• Apu.fi / Johannes Kotkavirta
  • Hyvinvointivaltio ja ideologiset leikkaukset

2. Trickle-down ja oikeistolainen talousideologia

• Sakari Timosen blogit (Itä-Suomalainen, Uusi Suomi)
  • Arvovalintoja ja oikeistopolitiikan kritiikkiä
• Politiikasta.fi
  • Tieteelliset artikkelit trickle-down-talousteorian vaikutuksista ja kritiikistä

3. Austerity-politiikka ja kansantaloudelliset riskit

• Yle Uutiset / Talous
  • Haastattelut ekonomisteilta liittyen leikkauspolitiikan vaikutuksiin (esim. Juhana Vartiainen, Tuomas Malinen, Heikki Pursiainen)
• HS / Vieraskynä
  • Useita kirjoituksia, joissa käsitellään säästöpolitiikan riskejä (etenkin 2023–2025 väliltä)

4. Työmarkkinauudistukset ja työn hintaan vaikuttaminen

• STTK, SAK, Akava – kannanotot
  • Työmarkkinajärjestöjen julkilausumat hallituksen politiikan vaikutuksista työntekijöiden asemaan

5. Velkapuhe ja TINA-retoriikka

• HS, Yle ja Talouselämä
  • Talouspuheen purku: Onko velkapelottelu oikeutettua?
  • Useita analyysejä hallituksen retoriikasta ("pakko tehdä" -viestintä)

Kirjoittaja/ koosteen kokoaja

Ketä Leksa äänestää?

Kuka on Leksa 

Olenko lintu vai kala Mikä puoluekanta sitoo ajatusmaailmaani?