Työttömien kurjistus, rikollisuuden kierre ja yhteiskunnan hajoaminen: Miten hallituksen työllisyysfantasiat johtavat meidät katastrofiin
Koostanut aineiston sekä raakaversion kirjoittanut Leif Kuismanen, lopullinen asu.( DeepSeek, ChatGPT, NotebookLM )
( Tiedän ettei monia lukijoita kiinnosta kirjoitukseni. Olen saanut jopa kommentteja "hanki elämä" . Itselleni nämä ovat kuitenkin henkireikä tässä saatanallisessa painajaismaisessa tilanteessa. Sain nettidomainini maksettua taas vuodeksi joten kirjoittelen minkä jaksan ja kerkeän sekä tietenkin viitsin, riippumatta siitä olisiko mnun syytä hankkia elämä jostain muusta.)
Miten köyhyys koetaan kulutus ja ostovoima laskee, Talouspolitiikka pahoin epäonnistunut, työvoimapolitiikka on pahoin epäonnistunut, Sosiaaliturvan murroksessa, Työttömän kujanjuoksu, Miksi koulutus on ala-arvoista? Miten muka ostovoima olisi nousemassa?, Valhe on aina valhe, Mihin tavoite hyvinvointivaltiosta on jäänyt? Kun äänestit, halusitko sinä tätä suuntaa? Ohjaako varallisuus mieltäsi? Miksi meno vain kiihtyy!?, Ennuste työllistämisestä on todella synkkä, Leikatenko lainat maksetaan?,
Onko Orpon hallitus onnistunut?, Onko Kokoomuksen talousosaaminen myytti? Loiko hallitus tarkoituksella duunariköyhyyden? Miksi uusklassinen talousteoria tukee työttömyyttä?, Onko työttömyys jopa tavoite? Onko tämä nyt oikein?
En meinaa uskoa todeksi että aavistelin jo ensimmäisestä tämän hallituksen työskentelyviikosta lähtien että tämä tulee johtamaan katastrofiin. Reilu vuosi sitten kirjoitin ennustavan "Paskaa" artikkelin mutta en uskonut että se tulee toteutumaan vieläkin räikeämmin ja hirveimmällä tavalla. Ajattelin vielä silloin varsin naivisti että entisaikain sivistysporvarit pysyttelevät samalla linjalla kuin aiemmin. Kuvittelin että hallitus voisi oikeastikin saada jotain positiivista, kuten talouden kohentumista aikaiseksi. Mutta ideologia sekä hurmos meni kansan sekä hyvinvoinninin edelle. Mutta nyt sattuneen hallituskokoonpanon koostumus mahdollisti kokonaisvaltaisen yhteiskunnan rakenteen muutoksen ihan päin helvettiä.
Epäonnistunut työllisyyspolitiikka: Luvut vs. todellisuus
Oikeistolainen politiikka ei ole koskaan pyrkinytkään aidosti työttömyyden poistamiseen. Retorisesti puhutaan työmarkkinoiden tervehdyttämisestä, mutta todellinen tavoite on murtaa sosiaalivaltion rakenne ja pakottaa ihmiset mihin tahansa työhön millä tahansa ehdoilla. Tämä ei ole inhimillistä, eikä tämä ole kestävää politiikkaa. Puhuin tästä pari vuotta sitten sanoilla "Nyt alkaa työn hinnan halpuuttaminen"
On syytä kysyä: onko hallituksen tavoitteena koskaan ollutkaan luoda uutta työtä vai yksinkertaisesti pienentää valtion vastuita kansalaistensa hyvinvoinnista? Tähän viittaa sekin, että monien muutosten perusteluna ei ole esitetty työllisyysvaikutuksia vaan säästöt julkistaloudessa. Sosiaaliturvaa leikataan, ei siksi että se ei toimisi, vaan siksi että sen rahoittaminen ei sovi ideologiseen kehykseen.
Hallituksen julistama ”100 000 uutta työpaikkaa” on muuttunut taloustieteilijöiden mukaan farssiksi. Tilastot puhuvat selkeää kieltä:
- Työttömien määrä nousi 34 000:llä vuodessa (yli 320 000 maaliskuussa 2025).
- Avoimet työpaikat romahtivat 9 400:llä samalla aikavälillä.
- Pitkäaikaistyöttömyys räjähti sosiaalietuuksien leikkausten ja työvoiman ylitarjonnan myötä.
Työministeriön alivaltiosihteeri itse myöntää tilanteen olevan ”erittäin huolestuttava”. Mutta hallitus jatkaa samalla linjalla kuin Britannia austerity-kurillaan: lisätään työvoiman tarjontaa, vaikka kysyntää ei ole. Tulos? Työttömien määrä räjähti kaikilla ELY-alueilla huhtikuussa 2025.
Rikollisuuden aikapommi: Kun elinkelvoton kansa etsii vaihtoehtoja
Tilastot eivät valehtele. Kun ihmisiltä evätään:
- Toimeentulo (leikatut tuet)
- Toivo (työpaikkojen puute + byrokratian murskaaminen)
- Kunnia (”luuseri”-retoriikka mediassa)
... he alkavat etsiä epätoivoisia ratkaisuja. Britannian kokemukset ovat ennustettavissa:
- Omaisuusrikollisuus räjähtää köyhimmillä alueilla (murtovarkaudet, varastelu, väkivalta).
- Huumerikollisuus ja katujengit tarjoavat ”työpaikkoja” nuorille, joilta leikattiin nuorisotyöpalvelut. ( Haluatko persettä? )
- Väkivalta kasvaa kun terveydenhuolto ja mielenterveyspalvelut eivät enää tavoita kriisissä olevia.
Suomen poliisivoimat ovat jo nyt resurssipulassa. Mitä tapahtuu, kun sosiaalisten räjähdyspanosten määrä kasvaa samalla, kun valmius heikkenee?
Ilmiölle on jo nimi: SISH – State-Inflicted Social Harm. Se viittaa tilanteeseen, jossa valtio toimillaan tuottaa aktiivisesti haittaa kansalaisilleen. Tällaisia haittoja voivat olla mm. sosiaaliturvan leikkaukset, mielenterveyspalveluiden alasajo ja julkisen sektorin alasajo. Suomessakin on nyt alettu tunnistaa, että hallituksen toimet eivät ole neutraaleja tai hyvää tarkoittavia – ne ovat puhtaasti ideologisia valintoja, joiden seuraukset kantavat vuosikymmenien päähän, eikä niiden peruminen ole enää helppoa jos liki mahdollistakaan.
Kun sosiaaliturvaa leikataan, työttömyysturvaa heikennetään ja asumistukea kavennetaan, seuraukset eivät ole työllisyyttä, vaan tarkoituksella hankittua systemaattista köyhyyttä. Tästä varoitti jo Britannian SISH-tutkimus (State-Inflicted Social Harm):
- Julkisten palveluiden leikkaukset (poliisivoimat -20 000) + sosiaalietuuksien supistus = rikollisuuden räjähdys.
- Veitsirikollisuus, huumekuolemat ja omaisuusrikokset nousivat köyhimmillä alueilla 30–35 %.
- Ruoka-avun käyttö kasvoi 2 000 % vuosina 2010–2020.
Suomi on nyt täsmälleen samalla tiellä. Kun hallitus leikkaa toimeentulotuesta 20–40 % ”työnhausta kieltäytymisestä” ja pakottaa ihmiset muuttamaan kauemmaksi työpaikoista, luomme:
- Epätoivoisten joukon, jolla ei ole mitään menetettävää. ( Opettelen elämään)
- Alueita, joissa ruokajonot ja rikollisuus korvaavat sosiaaliturvan.
Tätä ei ole enää spekulaatiota – se on brittien, Kreikan ja USA:n todistama kaava. ( SISH )
”Trickle-down” -huijaus: Raha ei valu alas, vaan veronkevennykset nousevat ylös
Hallitus väittää veronalennusten ja yritystukien luovan työpaikkoja. Mutta:
- Yhteisöveron alennus heikensi julkista taloutta miljardilla, muttei näkynyt, enkä usko että tulee näkymään työllisyysluvuissa.
- ALV:n korotukset ja terveysmaksut ovat heikentäneet pienituloisten ostovoimaa, samalla kun hyvätuloiset saivat verokevennyksiä.
Talouspolitiikan perustana on ideologinen harha: ”Kun työttömyys on korkea, palkat laskevat ja työnantajat voivat palkata halvemmalla.” Mutta:
- Miksi yritys palkkaisi lisää, jos kysyntää ei ole? Hallitus lienee luulossa että työnantajat kyllä työllistäisi jos palkka- ym työehtovaatimukset eivät olisi korkeat. Todellisuudessa työnantajayrityksillä ei ole työlleen tilausta.
- Miten työtön ”kustannustehokkuutta parantaa”, kun rahat eivät riitä edes bussilippuun?
STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainän kritiikki on armotonta: ”Työttömyys on systeeminen ongelma, ei yksilön epäonnistuminen.”
Oletko sinäkin se suuri talouden asiantuntija ?
Työpaikat vai haamupaikat? Pätkätöiden ja ”työllistymispalveluiden” illuusio
Hallitus puhuu ”työvoiman liikkuvuudesta” ja ”paikallisesta sopimisesta”. Todellisuudessa:
- Pätkätöiden määrä kasvaa, mutta ne eivät elätä. Ravintola-alan osa-aikatyöläinen joutuu hakemaan 4 työpaikkaa kuukaudessa säilyttääkseen oikeutensa tukiin – byrokratiakierre syö ajan ja voimat.
- Haamutyöpaikat kuten moninkertaisesti ilmoitetut työpaikat eri välitysfirmoissa, ”työkokeilut” ja ”kuntouttava työtoiminta” ovat nykyaikaisia orjuuden muotoja. Ei palkkaa, ei työehtoja, ei jatkosopimusta.
Samaan aikaan ammattikoulutuksen romahdus (Pietilä Pennin tutkimus) lukitsee nuoret työväenluokkaan:
- Äidinkielen ja matematiikan opetus on typistetty ”käytännön tehtäviin” (esim. renkaanvaihto-ohjeiden lukeminen).
- Oppilaat eivät kehitä kriittistä ajattelua – heistä tulee halpaa työvoimaa, ei kansalaisia. Vrt aikoinaan nimellä "Tanskalainen karuselli" jossa suhdeluvulla 50 työpaikkaa pyörittää 200 työntekijää kukin vuorollaan.
Yhteiskunnan hajoaminen: Luottamus on jo menetetty
Yhteiskunnallinen lamaannus syntyy siitä, että ihmiset eivät enää usko järjestelmän tarjoavan heille mitään. Kun työtön tai muuten vähävarainen kokee olevansa järjestelmän silmissä lähinnä tilastovirhe tai moraalinen epäonnistuja, hän menettää yhteyden yhteiskuntaan. Tämä ei ole vain sosiaalinen tai moraalinen ongelma – se on myös turvallisuuskysymys. Epäusko synnyttää radikalisoitumista, syrjäytymistä ja lopulta rikollisuutta.
Työllistämisen nimissä tehdyt toimet eivät ole tuottaneet työtä vaan lisääneet valvontaa ja pelkoa. Kun ihmisiltä vaaditaan kokoaikatyön hakemista alueilla, joissa työpaikkoja ei ole, kyse ei ole työllistämisestä vaan hallinnollisesta nöyryytyksestä. Sosiaaliturvasta tehdään moraalinen testi eikä ihmisoikeutta, kuten perustuslakimme ja kansainväliset sopimukset edellyttävät.
Hallitus puhuu ”vahvasta Suomesta”, mutta:
- Pienyrittäjät (200 000 yritystä) ovat konkurssikypsyyksissä, kun asiakkaiden ostovoima on kuollut. Etenkin rakenteellisen työttömyyden alueilla.
- Terveydenhuollon leikkaukset (sairaaloiden sulkemiset, lääkekaton nousu, terveysmaksujen korotukset) ovat johtaneet hätätilanteisiin.
- Kansa ei enää usko ”työllisyysennusteisiin” – ne näyttävät silmään kusetukselta. Puheretoriikka ei enää ole uskottavaa.
Kun sosiaaliturva murretaan, terveyskeskukset suljetaan ja koulutuksesta leikataan, lopputulema on:
- Polarisoitunut yhteiskunta, jossa rikkaat eristäytyvät ja köyhät jäävät slummien armoille. Rikkaat pyörittävät omaa yhteiskuntaa keskenään.
- Väkivaltaisen radikalisoitumisen kasvu.
Kuten Tyrnävän yrittäjä toteaa: ”Kun työpaikat katoavat, katoaa myös usko tulevaisuuteen.”
Lopuksi: Miksi tämä ei ole pelkkää ”vasemmistolaista ulinaa”?
Hallituksen työllisyystoimet eivät ole pelkästään vain epäonnistuneita – ne ovat yhteiskunnalle vaarallisia. Ne rakentavat yhteiskuntaa, jossa yhä harvempi uskoo parempaan huomiseen ja jossa yhä useampi joutuu rikollisuuden tai epätoivon polulle. Tämä ei ole sattumaa. Tämä on seurausta päätöksistä, jotka on tehty kylmän ideologisesti, ihmisten arkea tuntematta, tai siitä välittämättä. "Empatia ei kuulu politiikkaan".
Meidän on alettava puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Tämä ei ole todellakaan työllisyyspolitiikkaa – tämä on hallittu köyhyyden lisääminen ja sosiaalisen kontrollin kiristäminen. Ja se on tie, jonka päässä ei ole parempaa huomista vaan syvempi kuilu, johon koko yhteiskunta saattaa pudota.
Tämä ei ole vasemmistolaista ulinaa. Koska ongelmat ovat konkreettisia, mitattavissa ja toistuvat muualla:
- Britannian austeriteetti johti rikollisuuden nousuun, terveyserojen kasvuun ja ruokajonojen syntymiseen.
- Kreikan austerity-shokki (2008) lisäsi murtovarkauksia ja mellakoita.
- USA:n ”trickle-down” -politiikka Reaganin aikana syvensi tuloeroja ja väkivaltarikollisuutta.
Suomi ei ole "lintukoto" tai erityisasemassa. Sosiaaliturvan leikkaukset, veronkevennykset hyvätuloisille ja julkisen sektorin alasajo eivät synnytä työpaikkoja – ne synnyttävät pelkkää epätoivoa. Ja epätoivo johtaa aina joko:
- Yhteiskunnalliseen mullistukseen (mielenosoitukset, lakot)
- Tai kadun lakiin (rikollisuus, väkivalta).
Valinta on tehtävä nyt. Ketä äänestät? ( Tuutko oppiin )
”Meidän pitää lopettaa ajatus siitä, että työttömyys on yksilön epäonnistumista. Se on yhteiskunnan epäonnistumista.”
– Sosiaalipoliittinen asiantuntija
Lähteet:
- Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot 2025
- SISH-tutkimus (State-Inflicted Social Harm): Britannian austeriteetin seuraukset
- Penni Pietilä: Ammatillisen koulutuksen dehumanisoiva vaikutus
- STTK:n Patrizio Lainän analyysit valtion velasta ja investointien merkityksestä
- YK:n raportti köyhyydestä Britanniassa (Philip Alston)
- Eurostat: Kreikan ja EU-maiden työttömyyskehitys austerity-kausina
